ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on neuropsykiatrinen häiriö aivojen etulohkossa. ADHD:ssa aivojen dopamiinin aineenvaihdunta on poikkeavaa. Dopamiini on yksi välittäjäaineistamme, joka tunnetaan mm. mielihyvän välittäjänä. Se joko aktivoi tai rajoittaa aivojen aktiivisuutta. ADHD ilmenee ikään sopimattomina keskittymisvaikeuksina, lyhytjänteisyytenä, levottomuutena, ylivilkkautena, kärsimättömyytenä ja impulsiivisuutena. Selvästä hankalista oireista kärsii noin 5 % lapsista. ADHD:ta on sekä tytöillä että pojilla. Uhmakkuus ja käytöshäiriöt ovat varsin yleisiä liitännäisongelmia.

Länsimainen lääketiede hoitaa ADHD:ta pääasiassa lääkkein ja erilaisin terapioin, esimerkiksi psyko- ja toimintaterapialla. Ensisijaisia ADHD:n hoidossa käytettäviä lääkkeitä ovat psykostimulantit, jotka lisäävät välittäjäaine dopamiinia. Lääkkeiden teho, sopiva annos ja mahdolliset haittavaikutukset vaihtelevat suuresti. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ruokahaluttomuus, painonnousu, ärtyneisyys, unettomuus ja vatsavaivat. Lääkkeistä suositellaan pidettävän taukoja, jos mahdollista. Dopamiini aineenvaihduntaan pystyy vaikuttamaan myös ruokavaliolla ja muilla elintavoilla.

Funktionaalinen lääketiede lähestyy asiaa kokonaisvaltaisesti pohtien myös taustatekijöitä. Suoliston kunto on keskeisessä roolissa myös ADHD:n hoidossa. On hyvin tyypillistä, että ADHD:n taustalla on korvatulehduskierre ja lukuisat antibiootit sekä tästä seurannut suoliston huonovointisuus. Keliakia ja allergiat on myös syytä poissulkea. Muita taustatekijöitä voi olla maksan rasittuminen, keinotekoiset makeutusaineet, riittämätön uni, stressi ja epätasapainoinen hormonitoiminta (kilpirauhanen, stressi). Usein taustalla on sokeri- ja insuuliniaineenvaihdunnan ongelmia.

Ruokavaliohoito on palkitsevaa, mutta haastava toteuttaa varsinkin kouluikäisen kohdalla. Ruokavaliosta on syytä poistaa sokeri, vehnä ja valkojauhotuotteet, paljon lisä- ja säilöntäaineita sisältävät tuotteet, keinotekoiset makeutusaineet, transrasvat, margariinit sekä prosessoidut valmisteet ja kofeiini. Jotkut saattavat reagoida myös maitotaloustuotteisiin ja niillä voi olla välillisä vaikutuksia. Täysmehut kohtuudella ja täysjyväviljat ovat ok. Mainitut poistettavat ruoat kannattaa pitää poissa ruokavaliosta kokonaan vähintään kuuden viikon ajan.

Hyvä laatuista valkuaista eli siemeniä, pähkinöitä, linssejä, papuja ja vaaleaa lihaa on saatava riittävästi, jotta aivoille tärkeitä välittäjäaineita voi muodostua. Myöskin hyvät rasvat ovat erittäin tärkeitä. Päivittäin on syytä nauttia kylmäpuritettuja öljyjä, esim. pellavansiemen-, hampunsiemen ja oliiviöljyä sekä kalaöljyä. Joka päivä tulee ruokavaiossa olla myös vihanneksia ja marjoja. Säännöllinen ateriarytmi verensokerin tasapainottamiseksi on tärkeää. Kaloreita tulee saada riittävästi, sillä aivomme kuluttavat hurjan määrän kaloreita. Ruokavalion toteuttaminen vaatii vanhemmilta pitkäjänteisyyttä ja myös mielikuvitusta.  Esimerkiksi kasviksia voi raastaa ruoan joukkoon ja öljyt sekoittaa smoothien joukkoon. Rohkaisevaa voi myös olla ottaa lapsi mukaan ruoanlaittoon.

Tyypillisesti ADHD:ta sairastavilla on havaittu puutosta raudasta, sinkistä, rasvahapoista, D-vitamiinista ja magnesiumista. On syytä muistaa, että ADHD-aivot kuluttavat tavallista enemmän ravintoaineita, jolloin pääsee syntymään puutoksia etenkin huonolla ruokavaliola. Puutokset taas lisäävät oireita ja oravanpyörä pääsee syntymään. Verikokein kannattaa mittauttaa ainakin rauta-arvot (hemoglobiini, ferritiini ja tranferriinireseptori) ja D-vitamiiniarvot. Rautalisää ei koskaan pidä syödä ilman, että siitä on todettu puutosta. Ravintolisinä kannattaa käyttää laadukasta kalaöljyä, D-vitamiinia ja monivitamiinia sekä magnesiumia.

Myös muut elintavat on huomioitava. Kuten edellä mainitsin taustalla voi olla hormonaalisia ongelmia. Kilpirauhassairaudet on poissuljettava verikokein ja tasapainotettava kortisoli eli huomioitava kehon stressi. Hyvästä ja riittävästä unesta on huolehdittava. Unta voidaan tukea mm. ulkoiluilla, liikkumisella, ruokavaliolla ja laitteiden käytön järkevöittämisellä. Useimmat hyötyvät säännöllisestä päivärytmistä, jossa toistuvat päivittäin niin ruokailuajat kuin unirytmit ja muut päivän tapahtumat.

Ennen ruokavaliohoidon aloitusta on hyvä arvioida oireita ja niiden voimakkuutta muistiin. Kun ruokavaliota on noudatettu kuusi viikkoa on syytä arvioida oireet uudelleen ja tarkastella hyötyä. Myös ruokapäiväkirjasta ennen ja jälkeen voi olla hyötyä.

Verikokeita voi otattaa ilman lähetettä Puhti Lab:ssa. Koodilla ”ravintovalmennusolo” saat 5 %:n alennuksen.

Lähteet:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00353&p_hakusana=adhd 17.6.2019
https://adhdtutuksi.fi/ 17.6.2019
Pro Health oy, Paula Heinonen, Funktionaalinen lääketiede IIIB, ADHD 8.-9.6.2019